Led-ajovalot lisäävät turvallisuutta

Uutta autoa hankittaessa kannattaa kiinnittää huomiota ajovaloihin. Suomessa pimeä vuodenaika on pitkä, ja ajamme paljon kaksikaistaista tietä. Siksi hyvät ajovalot ovat merkittävä liikenneturvallisuustekijä.

Teksti Jukka Saastamoinen  | Kuvat Volkswagen I Maaliskuu 2020

Autojen ajovalotekninen kehitys muistuttaa enemmän kehitysoppia kuin vallankumousta. Silti valojen evoluutiosta on löydettävissä muutamia revoluutiotyyppisiä käännekohtia.

– Yksi iso muutos tapahtui 1960- ja 1970-lukujen taitteessa, kun hehkuvaloista siirryttiin halogeenipolttimoihin. Kuplavolkkariin vaihdeltiin vielä hehkulamppuja, mutta Golfia ajettiin alusta pitäen halogeeneilla, kuvailee K-Auton Volkswagen-tuotepäällikkö Toni Nieminen.

Toinen iso askel otettiin 2000-luvun vaihteessa, jolloin ksenonvalot alkoivat raivata tilaa halogeeneilta.

Sitten tuli 2010-luku ja sen mukana ledit ja laserit. Vaikka laserit ovat säväyttäneet huippupitkillä valokantamillaan, Nieminen uskoo, että ainakin lähitulevaisuudessa alan kehitystyö painottuu ledeihin.

– Laseritkin paranevat koko ajan, mutta toistaiseksi niitä ei käytetä juuri muualla kuin muutamien kalliimpien erikoismallien järjestelmissä.

Hyvä esimerkki ledien yliotteesta on hänen mukaansa se, että uudesta Volkswagen Golfista ei löydy enää yhtään halogeenia eikä edes ksenonia. Kaikki Golfin ajovalot on toteutettu ledeillä.

Ledejä ei käytännössä tarvitse huoltaa lainkaan.
 

Ei enää polttimonvaihtoja

Ledejä ei käytännössä tarvitse huoltaa lainkaan. Kun niiden toiminta-aika voi olla jopa 80 000 tuntia eli noin 9,5 vuotta, useimpien autoilijoiden ei tarvitse vaihtaa ledipolttimoa. Ja jos Volkswagenin ledeihin sattuukin tulemaan jokin häiriö, se voidaan yleensä korjata moduulitekniikan ansiosta komponentti kerrallaan.

Myös sähköautoihin soveltuvat samanlaiset valojärjestelmät kuin muihinkin malleihin. Tekniikka tosin menee koko ajan eteenpäin: kohta markkinoille tulee uuden sukupolven sähköauto ID.3, jossa on täysin omanlaisensa valojärjestelmä ja siinä monta uutta toimintoa.

Dynamic Light Assist säätää valoa ajotilanteen mukaan

Volkswagenin kehittämä Dynamic Light Assist -ajovalojärjestelmä parantaa liikenneturvallisuutta merkittävästi. Tavallisen autonostajan ei kuitenkaan tarvitse olla uusimman, ledien hallitseman ajovalotekniikan ekspertti osatakseen hyödyntää tätä järjestelmää.

– Parhaimmillaan riittää, kun kuski istahtaa ratin taakse, käyttää kerran pitkät päällä ja antaa automatiikan hoitaa loput, sanoo Nieminen.

Dynamic Light Assistin voisi suomentaa mukautuvaksi valonjakaumaksi. Valojen teho ja valokuvio muuttuvat kulloisenkin ajotilanteen mukaisesti.

Kun kohdataan vastaantulija tai ajetaan toisen takana, valoa leikataan pois niistä paikoista, joissa se voi häikäistä kyseisten autojen kuljettajia.

Uusimmat ledimatriisivalot osaavat myös vähentää valotehoa liikennemerkkien kohdalta niin, että kuljettaja ei itse häikäisty niiden heijastuksista. Järjestelmän suurimpia valtteja on se, että se sallii kuljettajan ajaa mahdollisimman paljon pitkät ajovalot päällä. Valoa voidaan sytyttää jopa vastaantulijan ja edellä ajavan välistä niin, että se valaisee vasenta ojanreunaa ja nimenomaan niin, että se ei häikäise ketään. Menetelmän mahdollistaa järjestelmän uusin versio (IQ.Light-LED-matriisiajovalot).

– Kyse on siis matriisiledivalosta. Useita ledejä voidaan ohjata yksitellen kunkin valo- ja ajotilanteen mukaisesti. Esimerkiksi Touaregin ajovalossa on yhteensä 256 lediä. Niitä sytytellään, sammutellaan, himmennetään ja kirkastetaan tilanteen vaatimalla tavalla. Siten valoa pystytään suuntaamaan sinne, jossa sitä tarvitaan, ja vähentämään sieltä, jossa siitä olisi haittaa.

Järjestelmän kulmakivi on maisemaa ja liikennettä kuvaava kamera. Sen objektiivi on sijoitettu tuulilasin sisäpuolelle niin, että pyyhkimet pystyvät pitämään sen näkökentän puhtaana.

Dynamic Light Assist -toiminnolla varustettujen valojen teho ja valokuvio muuttuvat kulloisenkin ajotilanteen mukaisesti. Kun kohdataan vastaantulija tai ajetaan toisen takana, valoa leikataan pois niistä paikoista, joissa se voi häikäistä kyseisten autojen kuljettajia.
Tulevaisuudessa valoja voidaan käyttää muun muassa tienkäyttäjien välisessä kommunikoinnissa.

Lisää älyä tulossa ajovaloihin

Tasokkaat ledit – ja varsinkin mukautuvat ajovalot, nousevat arvoonsa eritoten Suomessa, jossa pimeä vuodenaika on pitkä ja jossa ajetaan kaksikaistaista tietä paljon.

– Ledien värisävy muistuttaa päivänvaloa, ja siksi esimerkiksi peuran ääriviivat erottuvat niillä paremmin kuin vaikkapa ksenoneilla, tietää jatkuvasti pitkiä työmatkoja ajava Nieminen.

Hän uskoo, että valojärjestelmiin tulee jatkossa yhä enemmän älyä.

Jo nyt ne osaavat antaa ekstravaloa sisäkaarteeseen navigaattoritiedon ohjaamana ja piirtää erilaisia valokuvioita vallitsevan valon ja liikennetilanteen perusteella.

Seuraavaksi voidaan ryhtyä kuulostelemaa vaikkapa sitä, millaisiin tehtäviin valot on mahdollista valjastaa tienkäyttäjien keskinäisessä kommunikoinnissa. Esimerkiksi autonominen auto, joka on pysähtynyt suojatien eteen, voisi tehostaa valojen avulla suojatietä ja osoittaa siten jalankulkijoille, että katu voidaan nyt ylittää turvallisesti.

Valojen peruskäyttö on kuitenkin valon lähteestä riippumatta yhtä helppoa kuin ennenkin.

– Hyvistä ajovaloista hyötyvät eniten ne, jotka ajavat paljon. Tosin huonoja ajovaloja ei mielestäni ole enää olemassakaan. On vain hyviä ja vielä parempia.

Faktoja ajovalotyypeistä

Halogeeni

Halogeenilamppu muistuttaa teknisesti hehkulamppua. Ero on lähinnä siinä, että halogeenilampussa hehkulangan ympärillä virtaa halogeenikaasua. Halogeenilamppu on myös pitkäikäisempi, energiatehokkaampi ja valaistusteholtaan parempi.

Ksenon

Ksenonlamppu on kaasupurkauspoltin, jossa valoa ei tuoteta hehkulangalla vaan ksenonkaasun muodostamalla valokaarella. Ksenonpolttimo on halogeeniin verrattuna energiatehokkaampi – eli se tuottaa enemmän valotehoa pienemmällä sähköteholla. Se on myös selvästi pitkäikäisempi.

Ledi

Ledi on puolijohdekomponentti, joka lähettää valoa, kun sen läpi johdetaan sähkövirtaa. Ledilamppu on huomattavasti pienempi ja kestävämpi kuin hehkulamppu. Siinä ei liioin ole halogeenilampusta tuttua, helposti katkeavaa hehkulankaa, eikä se menetä vanhetessaan tehoa samalla tavalla kuin ksenonlamppu.

Laser

Laservalot ovat energiatehokkuudeltaan noin 30 prosenttia paremmat kuin ledivalot. Niiden suurin valtti on huippupitkä valokantama. Laserlamput ovat kuitenkin niin monimutkaisia ja kalliita, että isompien valmistussarjojen autoissa ne eivät yleisty vielä aikoihin.

Sivusto ei tue käyttämääsi selainta.

 

Lataa ja asenna uusi selainohjelma.

Mozilla Firefox

Google Chrome