Sähköautoilun arkea - lataamisen helppous yllätti
Miten sähköautoilun arki poikkeaa liikkumisesta perinteisellä polttomoottoriautolla? Sähköautoilija Aija Parmille on jo kertynyt kokemusta monenlaisten matkojen taittamisesta eri vuodenaikoina.
Teksti: Timo Suomala | Kuvat: Ville Rinne | Kesäkuu 2019
Vantaalainen Aija Parm on ajellut Volkswagen e-Golfilla jo vuoden päivät. Minkälaisia kokemuksia sähköautoilun arjesta on kertynyt?
– Kokemukseni ovat olleet voittopuolisesti hyviä. Parasta mielestäni on se, miten sähköauto liikkuu. Kun painan kaasupoljinta, niin heti tapahtuu – johdonmukaisesti ja tasaisesti. Polttomoottoriautossa moottori aina ensin hetken miettii ja auto lähtee vasta sitten. e-Golf ei jää miettimään. Kun pyytää, niin saman tien mennään.
Sähköauton hyvänä puolena hän korostaa myös sen hiljaisuutta ajossa.
Akun keston suhteen päivittäiset ajot hälvensivät uuden sähköautoilijan alkujännitystä.
– Aluksi olin huolissani, miten akku riittää, kun kaikki pelottelivat. Opin tarvittavat latauskäytännöt kuitenkin nopeasti.
Lataaminen helpompaa kuin tankkaaminen
Entä oliko hankalaa siirtyä bensa-asemilta latauspistorasioiden käyttäjäksi? Parm kertoo lataavansa e-Golfia talven aikana kotonaan, mutta toukokuun loppupuolelta syyskuun alkuun kaikki lataamiset hoituivat julkisilla latauspisteillä.
– Sähkön lataaminen hoituu samalla kun teen itse jotakin muuta: käyn asioilla tai vaikka nukun kotona. We Connect -mobiilisovelluksesta näen halutessani, milloin akku on täynnä. Polttomoottoriauton tankkaus huoltoasemalla tuntuukin jo vanhanaikaiselta. Tätä ei tarvitse lähteä erikseen tankkaamaan. Helpoiten sähköauton lataus hoituu kotona yön aikana.
Käytännön vinkkinä Parm kertoo ajastavansa e-Golfin lämmityslaitteen lämmittämään auton sisätilat lähtövalmiiksi talven pakkasaamuina.
Väärää pistoketta ei voi valita
Julkisissa latauspisteissä asioimisen käytännöt Parm kertoo oppineensa melko nopeasti.
-Latauspisteessä on helpompi valita oikea pistoke kuin polttomoottoriauton kanssa oikea tankkauspistooli bensa-asemalla. Väärä pistoke ei sovi pistorasiaan, hän sanoo ja näyttää, kuinka latauskaapeli kytketään K-Supermarketin latauspisteeseen.
Kehittämisen varaa Parm näkee kokemustensa perusteella latauspisteiden maksukäytäntöjen yhtenäistämisessä. Toimintamalli voisi hänen mielestään olla kaikkialla samanlainen.
Mitään suurempaa päänvaivaa ei Parmille ole reilun vuoden sähköautoilun aikana kertynyt. Vain kerran kovilla pakkasilla jäätyi latausluukun kansi yön aikana niin, ettei luukkua saanut heti kiinni latauksen jälkeen. Hän pitää sähköautoilua kaiken kaikkiaan helpompana kuin polttomoottoriautoilua.
Latauspisteessä on helpompi valita oikea pistoke kuin polttomoottoriauton kanssa oikea tankkauspistooli bensa-asemalla.
Sähköauton lataustavat ja -ajat
Volkswagen-sähköautojen lataaminen on helppoa. Voit ladata sähköauton kätevästi kotona, julkisissa latauspisteissä tai hyödyntää vaikkapa K-ryhmän K-Lataus-asemia.
1. Kotilataus / Asiointilataus (16A, 7,2 kW) Mode 3 -kaapelilla
Sähköauton ensisijainen lataustapa.
Sähköajoneuvon lataaminen kiinteästi asennetulla latauslaitteella.
Kiinteästä latauslaitteesta saadaan yleensä virtaa 16 A.
Latausaika:
- 2 h 30 min - Passat GTE
- 2 h 30 min - Passat Variant GTE
- 2 h 15 min - Golf GTE
- 5 h 20 min - e-Golf
- 6 h - e-up!
2. Tilapäislataus (8 A, 1,8 kW) Mode 2 -kaapelilla
Sähköajoneuvon tilapäinen lataaminen auton mukana tulevalla tilapäislatauslaitteella.
Lataaminen tapahtuu tavallisesta kotitalouspistorasiasta.
Kotitalouspistorasian suositus virranottoon maksimissaan 8 A.
Latausaika:
- 5 h - Passat GTE
- 4 h 30 min - Golf GTE
- 20 h - e-Golf
- 10 h 30 min - e-up!
3. Pikalataus (40 kW)
Sähköautojen pikalatausasemat julkisilla paikoilla, esimerkiksi huoltoasemilla.
Volkswagenin täyssähköautoissa käytetään CCS (Combo) -standardin mukaista pikalatausliitintä.
Auton akusto ladataan 80-prosenttisesti täyteen jopa puolessa tunnissa.
Latausaika:
- 30 min / 80 % - e-up!
- 45 min / 80 % - e-Golf
Viidentoista sentin kilowattituntihinnalla sadan kilometrin kuluksi tulee noin 2,50 euroa.
Koti on ensisijainen latauspaikka
Latauspisteitä toimittavan Plugit Finland Oy:n myyntipäälliköltä Harri Niemiseltä eivät lopu neuvot kesken, kun puhutaan sähköauton lataamisesta. Akuston lataaminen on sähköautoilun elinehto, mutta Nieminen suhtautuu siihen alleviivaavan maltillisesti.
– Yleisesti ajatellaan, että akuston on oltava joka aamu aina täyteen ladattu. Jos käyttäjä kuitenkin ennakoi tulevan ajomääränsä, riittää vajaakin akku todelliseen ajotarpeeseen. Tuskinpa kukaan lähtee yöllä huoltoasemalle polttoainetankkiakaan varmuuden vuoksi täyttämään.
Niemisellä on selkeä mielipide myös oikeaoppisesta lataamisesta.
– Sähköauton ensisijainen latauspaikka on kotona. Julkiset latausasemat ja mahdollisuus lataamiseen työpaikalla ovat tervetulleita lisiä, mutta kiinteä latauslaite kotona takaa mainiosti tavallisiin ajoihin riittävän varaustilan. Suomessa on maailman laajin latausverkosto suhteutettuna ladattavien autojen määrään. Yllättäväänkin lataustarpeeseen pitäisi löytyä apu.
Nieminen kehottaa myös ennakoimaan pidemmät poissaolot, jolloin sähköauto jää kotipihaan.
– Sähköauto ei ole poikkeus nykyaikaisista sähkölaitteista. Sen akkua ei tulisi pitää pitkään tyhjänä. Pidemmän poissaolon ajaksi akustoon on hyvä ladata virtaa. Se pidentää akuston käyttöikää.
Lataus onnistuu myös kerrostalon pihalla
Kiinteän latauspisteen asentaminen omakotitalon autopaikalle on melko suoraviivainen toimenpide. Kerrostaloasumisessa tilanne on toinen. Usein kuulee väitteen, että kerrostaloasuminen on este täysipainoiselle sähköautoilulle. Nieminen ei ole samaa mieltä.
– Taloyhtiön edustajilta pitää vain pyytää lupa lataamiseen ja mahdolliseen latauslaitteen asentamiseen. Syntyneet kulut on sitten kohdennettava asukkaalle.
Kiinteästi asennetun latauslaitteen kustannuksista voi vastata joko osakas itse tai taloyhtiö, yhteisestä sopimuksesta riippuen. Yhtiön yksimielisellä päätöksellä latauslaitteet voidaan asentaa kaikille taloyhtiön hallinnoimille autopaikoille. Tärkeintä kuitenkin on, että käytettävän sähkön kustannukset kohdennetaan ladattavan auton käyttäjälle.
Sähköautoilun kulut ja tulevaisuus
Kun sähköisen liikkumisen kuluja verrataan polttoainekuluihin, hyvä lähtökohta on kotisähköllä lataaminen.
– Viidentoista sentin kilowattituntihinnalla sadan kilometrin kuluksi tulee noin 2,50 euroa. Keskikulutukseksi lasketaan silloin 20 kWh/100 km. Se on realistien ympärivuotinen lukema. Omalla ajotavalla on suurin vaikutus energian kulutukseen sekä polttomoottori- että sähköautoissa.
Nieminen muistuttaa, että esimerkiksi taloyhtiölle muodostuva latauspisteen asennuksen kertakulu saattaa pitkällä aikavälillä olla myös asunnon arvoa nostava tekijä.
– Nettiyhteydet ovat tästä mainio esimerkki. Nyt ne ovat totutusti korkealaatuisia ja kaikissa uudiskohteissa itsestäänselvyys. Etätyön yleistyessä sellaisen puuttuminen vähentäisi taloyhtiön houkuttelevuutta.
Vaikka teknologia kehittyy huimaa vauhtia, ei sähköautoilu ole hetken huumaa. EU on puristanut autonvalmistajat tilanteeseen, jossa vuodesta 2021 alkaen uusien autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt eivät saa ylittää arvoa 95 g/km.
Autoteollisuuden investoimat miljardit ovat tae siitä, että valitulla uralla pysytään. Suomessa ylitettiin vuoden 2018 lopussa jo 15 000 rekisteröidyn ladattavan sähköauton määrä.
Latauspisteiden määrä kasvaa
Sähköautojen julkisten latauspaikkojen määrä kasvoi 2017–2018 lähes 90 prosenttia. 2018 kesäkuussa latauspaikkoja oli yhteensä 608, joista 124 oli pikalatauspaikkoja. Peruslatauspisteiden määrä kasvoi voimakkaimmin.
Latauspaikkojen voimakas keskittyminen suuriin taajamiin kertoo sähköautojen kaupunkiautomaisesta luonteesta.
Ostoksilla käynnin aikana lataaminen on muodostunut näppäräksi käytännöksi. Yleistyvän pikalatausmahdollisuuden myötä akusto voi latautua lähes täyteen yhden kauppareissun aikana. Asiakasta palvelevien latauspisteiden rakentaminen yritysten omiin toimipisteisiin ruokkii latauspaikkaverkoston kasvua. Tätä tukevat myös tarjottavat investointituet.
Vahva panostus K-Lataus-verkostoon
K-ryhmä on vahvasti mukana luomassa infrastruktuuria sähköisen liikkumisen tulevaisuudelle. Vuoden 2019 loppuun mennessä K-Lataus-verkosto tulee kattamaan jopa 400 sähköautojen latauspistettä yli 70 latausasemalla. Uudistuksen myötä K-Lataus-verkosto tulee lisäämään Suomen julkista pikalatausverkostoa yli 50 prosentilla.
K-Lataus-pisteellä sähköautoa voi ladata tyypin 2 mukaisesta pistorasiasta. Lisäksi tarjolle tulevat pikalatauksen mahdollistavat CCS Combo- sekä CHAdeMo-latausliittimet.
Mahdollisimman suuri osa latauspisteiden sähköstä tuotetaan K-ryhmän kauppojen katoille asennettujen aurinkopaneelien avulla. K-ryhmä onkin Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja ja käyttäjä. K-ryhmän Suomessa hankkima sähkö on myös uusiutuvaa.