Unelmaa kohti - Markku Kanerva ja Huuhkajat
Jalkapallomaajoukkue ja päävalmentaja Markku Kanerva ovat hyvin lähellä tehdä historiaa. Miehet ovat vahvasti kulkemassa kohti kesän 2020 EM-kisoja.
Teksti Arno Seiro | Kuvat Ville Rinne | Lokakuu 2019
Uskaltaako sitä sanoa edes ääneen? Näemmekö Suomen maajoukkueen jalkapallon miesten arvokisoissa ensimmäistä kertaa historiassa?
Markku Kanervan valmentama joukkue on karsinnoissa erittäin vahvoissa asemissa kohti kesän 2020 EM-kisoja.
Pariin otteeseen Suomi on 2000-luvulla ollut hyvin lähellä arvokisoihin pääsyä, mutta jalkapalloihmiset ovat joutuneet pettymään.
Kanerva on ollut mukana suomalaisen jalkapallon kehityksessä noin 50 vuotta. Hän on syntynyt vuonna 1964, pelannut maajoukkueessa ja esimerkiksi HJK:ssa ikimuistoisesti Mestarien liigaa 1998.
- Suomessa olosuhteet ovat menneet eteenpäin valtavasti viime vuosikymmeninä. Samoin valmennuksen taso on noussut, Kanerva kertoo Palloliiton toimistossa Töölössä.
Hän pelasi itse Ruotsissa IF Elfsborgin joukkueessa ammattilaisena. Siltä ajalta oleva muisto kertoo hyvin, missä suomalaisessa jalkapallossa mentiin liki 30 vuotta sitten.
- Ruotsissa minulle oli iso juttu, kun ei tarvinnut roudata treenitavaroita mukana. Treenin jälkeen jätit treenikamat sinne pyykkiin ja ne odottivat sinua, kun tulit harjoituksiin seuraavan kerran. Suomessa sitä sai itse tai vaimo pestä kaiken, Kanerva kertoo.
Hän harjoitteli kavereidensa kanssa pikkupoikana jopa lumihangessa, pysäköintialueilla tai kerrostaloalueen ulkokatoksen alla. Tänä päivänä on enemmän halleja ja tekonurmia, esimerkiksi pieniä Ässäkenttiä, joissa tekonurmella on myös maalitolpat ja laidat.
- Niitä näkee harmittavan paljon tyhjinä. Jos meidän aikanamme olisi ollut tuollaisia kenttiä, olisimme kavereiden kanssa laittaneet teltan siihen viereen, nukkuneet ja pelanneet siinä ympäri vuorokauden, Kanerva naurahtaa.
Sidosryhmät nousun mahdollistajina
Erilaiset sidosryhmät ovat olleet luomassa mahdollisuutta Suomen jalkapallon tason nousulle niin miehissä, naisissa kuin junioreissa. Kanerva kiittää esimerkiksi vanhempia ja vapaaehtoisia valmentajia.
- Itsekin kahden lapsen isänä kuskasin paljon lapsiani harrastuksiin. Ja päivääkään en vaihtaisi pois. Vaikka monissa maissa on jo pikkulasten joukkueilla ammattivalmentajat, näen tärkeämpänä sen, että valmentaja saa sytytettyä liekin pienen lapsen sisään, ja että hän saa lapset toimimaan sosiaalisessa ryhmässä.
Muut sidosryhmät, kuten Volkswagen edistävät ja luovat mahdollisuuksia pelin kehittämiselle omalla tavallaan. Esimerkiksi Volkswagen on antanut 14 Touran-tila-autoa juniorijoukkueiden käyttöön kaudelle 2019.
- Meille on tärkeää, että sidosryhmillämme on samansuuntaiset arvot kuin Palloliitolla.
Kanerva itse ajaa Volkswagen Arteonilla noin 25 000 kilometriä vuodessa.
- Ajan toimistolle, käyn katsomassa pelejä liigapaikkakunnilla, menen valmennuskursseille ja harrastuksiin. Auton ajomukavuus on erittäin hyvä, ja ohitustilanteissa moottorissa on potkua.
Kanerva kehuu myös auton sisätiloja.
- Esimerkiksi golfbägit mahtuvat hyvin kyytiin ilman, että tarvitsee kaataa takapenkkien selkänojia.
Mutta golfsvingin virittämistä tärkeämpää Kanervalle on saada maajoukkue pelaamaan voittoisaa jalkapalloa karsintojen loppuun asti. Ja vaikka suomalainen jalkapallo on kehittynyt, niin myös muualla on otettu askelia eteenpäin.
- Meille ei riitä se, että menemme eteenpäin, vaan se, että kehitymme kilpailijoitamme nopeammin.
Olosuhteissa altavastaajina
Vaikka Suomessakin on nykyään jo muutamia asiallisia harjoituskeskuksia, monissa maissa olosuhteet ovat huomattavasti Suomea edellä.
- Ja se näkyy myös henkilökunnan määrässä. Monilla seuroilla on fysiot, lääkärit, analyysipuolen kaverit ja scoutit, Kanerva sanoo ja lisää pari mielenkiintoista erikoisvalmentajan titteliä.
- Siellä on potkuvalmentajia ja esimerkiksi Liverpoolissa on oma sivurajaheittovalmentajakin.
Tiede on tullut erilaisten analyysien kautta vahvasti jalkapalloon mukaan.
- Mutta pitää olla tarkka siitä, kuinka paljon hyödynnät ja tuputat sitä pelaajille. Valmennuksessa on pääasiassa kyse siitä, miten käsittelet yksittäisiä ihmisiä, miten saat viestit siirtymään perille.
Esimerkiksi maaottelun aikana Kanerva ilmoittaa videoanalyysistä vastaavalle, mitkä tilanteet hän haluaa pelaajiensa näkevän puoliajalla.
- Taukopalautteessa näytämme kolmesta kuuteen klippiä, Kanerva kertoo.
Kun maajoukkueeseen tulee uusi pelaaja, Kanerva voi käyttää mittavaa klippikirjastoaan.
- Voin näyttää niiden avulla sellaisia pätkiä, jotka liittyvät tämän pelaajan rooliin, näyttää hänelle, mikä on meidän tapamme puolustaa, hyökätä ja liikkua.
Kaiken perinpohjaisen työn seurauksena suomalainen jalkapallofanilla saattaa ensi kesänä koittaa juhlahetki. Lomia kannattaa kenties jo kysellä työnantajalta alkavaksi kesäkuun 12. päivänä.