Volkswagen 70 vuotta Suomessa

Suomen ensimmäisestä tuontierästä säilyneet Volkswagen Kuplat täyttivät jo 70 vuotta. Kangasalle on päätynyt jopa kaksi yksilöä. - Senaatintorilla tavataan, sanoo toista vuosimallin 1950 Volkswagenia entisöivä Janne Hilliaho.

Teksti ja kuvat Marko Mäkinen I Kesäkuu 2020

Kesäkuun 9. päivä tuli kuluneeksi tasan 70 vuotta siitä, kun Suomen ensimmäiset Volkswagenit, kaksitoista Kuplavolkkaria kaikkiaan kuudestatoista, luovutettiin omistajilleen Helsingin Senaatintorilla vuonna 1950.

Volkswagenin silloisen maahantuojan Autola Oy:n juhlallisin menoin luovutetuista autoista on eri tietojen mukaan jäljellä vielä kolme yksilöä, joista kaksi on päätynyt Kangasalle. Toinen näistä on täysin ajokuntoinen ja entisöity. Mustan auton omistaa Volkswagenin maahantuoja K-Auto Oy, ja se on säilytyksessä tieliikenteen valtakunnallisessa erikoismuseossa Mobiliassa.

Toinen autoista on vielä osina volkkariharrastaja Janne Hilliahon verstaalla Kangasalla. Kolmannen Kuplan historiasta huhuillaan, että auto olisi jossain päin Suomea.

Kuplan aito historia yllätti

Janne Hilliaho osti historiallisen Kuplansa nurmijärveläiseltä korjaamoyrittäjältä vuonna 2007, joka oli omistanut auton 1990-luvun alkuvuosista lähtien. Auton entisöintityö oli jo aloitettu, mutta urakka oli kasvanut vuosien aikana liian suureksi. Ostohetkellä Hilliaho ei ollut täysin tietoinen autonsa todellisesta historiasta. Hän tosin epäili heti, että mahtaisiko kyseessä olla ensimmäisen tuontierän auto.

Etsin mahdollisimman vanhaa, tuplatakaikkunallista Kuplavolkkaria ja huomasin Keltaisesta Pörssistä myynti-ilmoituksen otsikolla ”kupla -50, pitkälle viety projekti”. Ajattelin heti, että nyt on myynnissä minulle riittävän vanha auto.

Hilliahon Volkswagen-aarteet vasemmalta: vuosimallin 1956 Kemin lentokentällä palvellut Volkswagen ambulanssi, keskellä entisöintityön alla oleva vuosimallin 1950 Kupla ja oikealla ajan patinoima Kupla vuosimallia 1952.

- Tein kaupat, ja pian paljastui, että minun näkökulmastani ajateltuna projektia oli viety taaksepäin. Ja kun autoni historia valmistusnumeroiden avulla selvisi, halusin entisöidä sen tietysti täysin alkuperäistä vuosimallia 1950 vastaavaksi. Kenties tiedonpuutteen takia autoa oli kuitenkin ryhdytty rakentamaan uudemmilla osilla, joita olen tässä vuosien aikana purkanut pois ja vaihtanut ne vuosimallin mukaisiksi.

Opperalaulajan Volkswagen

Hilliahon Kuplavolkkarin moottori on korjattu, alusta valmis ja sen kori on valmistumassa. Auton historiaan kuuluu raju kolari, jonka jäljet yhä näkyvät lasimurskalla puhalletun korin etu- ja takaosassa. Helsingissä 1960-luvulla tapahtuneessa ketjukolarissa Kuplavolkkarin keula ja perä sekä lattiapelti menivät syvälle ruttuun.

Haluan entisöidä auton täysin alkuperäistä vuosimallia 1950 vastaavaksi.
Janne Hilliaho
Kuplan alusta ja moottori ovat valmiina. Tällä hetkellä Hilliaholla työn alla on auton kori.

- Kolarin tarkka paikka ei ole tiedossa. Se tapahtui jollain sillalla Helsingin seudulla. Kolarin jälkeen auto oli ollut menossa jo romuttamolle, mutta viime tingassa se oli päätetty kunnostaa ajokuntoiseksi. Vauriot näkyivät, mutta ne eivät silloin ajoa haitanneet.

- Entisöintityön positiivinen yllätys oli se, että autossa oli yhä sen alku­peräinen moottori. Korin ja moottorin valmistusnumerot täsmäävät, ja se on harvinaista tämän ikäisessä vuosimallissa, Hilliaho hymyilee

Vuosien aikana Hilliaho on ottanut yhteyttä myös auton entisiin omistajiin ja kerännyt heiltä tietoa. Auton ensimmäinen omistaja oli tunnettu oopperalaulaja Liisa Linko-Malmio, joka myöhemmin tuli tunnetuksi myös iskelmätähti Katri Helenan laulunopettajana.

- Auto oli Liisan nimissä, mutta se ei ollut perheessä pitkään. Kun Kupla myytiin, he saivat siitä korkeamman hinnan, kuin mitä uutena siitä maksoivat. Hyvin harvinaista sinällään ja se kertoo oleellisen Kuplan haluttavuudesta.

Volkswagen on hyvä harrasteauto

Hilliaho on Kuplan viides omistaja. Hän kiittelee, että Volkswagen on hyvä auto harrastaa.

- Varaosia on hyvin saatavilla. Kun sain rakenteluun sopivat tilat valmiiksi niin olen entisöinyt Kuplaa viimeiset pari-kolme vuotta. Veikkaan, että tämän kanssa menee vielä sellaiset kymmenen vuotta ennen kun kaikki on viimeistä piirtoa myöten valmista. Tämän kanssa en halua hätäillä. Teen jokaisen kohdan niin hyvin että sitä kestää itse katsoa. Työ vie aikaa, ja harrastukseni ajankäytössä pitää huomioida myös perhe ja lapset.

Hilliaholla on myös muita liikenteessä olevia 50-luvun volkkareita. Vuoden 1956 ambulanssi on palvellut aikanaan Kemin lentokentällä ja vuoden 1952 Kuplavolkkari ehti ennen pelastustoimia viettää elämästään 49 vuotta metsässä kuusen alla.

- Volkswageneissa kiehtoo moni asia. Auto on harrastajaystävällinen ja sympaattinen. Auton korin ja alustan voi irrottaa toisistaan. Ilmajäähdytteinen moottori kiinnosti ja innosti tutustumaan lisää. Ja jos jotain tietoa tai apua tarvitsee, niin sitä saa Volkswagen-yhteisöiltä. Volkswagen-harrastajat Suomessa puhaltavat yhteen hiileen.

Kun Hilliahon Kuplavolkkari aikanaan valmistuu niin ensimmäinen reissu suuntautuu sinne, mistä kaikki sai aikanaan alkunsa – Helsingin Senaatintorille.

- Uskon, että silloin on voittajafiilis!

1950-luvun alun Kuplien tunnusmerkki on kaksiosainen takaikkuna.
Kesäkuun 9. päivä tuli kuluneeksi tasan 70 vuotta siitä, kun Suomen ensimmäiset Volkswagenit, kaksitoista Kuplavolkkaria kaikkiaan kuudestatoista, luovutettiin omistajilleen Helsingin Senaatintorilla vuonna 1950.
Ensimmäisen tuontierän Kupla palasi Senaatintorille juhlimaan 70-vuotis syntymäpäiväänsä.
Kuplavolkkarin tarina

Volkswagenista tuli suomalaisten suosikki

Vuonna 1935 prototyyppinä esitelty KdF-Wagen tunnetaan kautta maailman kansanomaisemmilla nimillä. Suomessa puhutaan Kuplavolkkarista. Tuotantoon auto pääsi vuonna 1938. KdF-Wagen-nimilyhenne tuli sanayhdistelmästä Kraft durch Freude -Wagen eli voimaa ilosta -auto, mutta pian kansa alkoi kutsua sitä kansanautoksi – Volkswageniksi, josta lopulta tuli myös autonvalmistajan nimi.

Volkswagenin valmistajaksi valittiin itävaltalainen Ferdinand Porsche, joka oli jo ehättänyt työstää ideaansa edullisesta kansanautosta. Toinen maailmansota muutti kuitenkin suunnitelmat. Sotavuosien aikana Volkswagenin tehtaalla valmistettiin vain 630 sotilaskäyttöön tarkoitettua KdF-Wagenia.

Ensimmäinen Volkswagen Type 1 eli Kupla valmistui jouluna 1945 ja vuoden 1945 loppuun mennessä autoja tehtiin 55 kappaletta. Volkswagenille rakennettiin jälleenmyyjäverkosto, ja vienti lähti käyntiin lokakuussa 1947.

Ensimmäiset Kuplat tulivat virallisesti Suomeen kolme vuotta myöhemmin. Jo ennen sitä maahamme oli kuitenkin saapunut yksittäisiä kappaleita niin sanottuina merimiesautoina.

Loppu onkin historiaa ja Kuplia valmistettiin eri puolilla maailmaa kaikkiaan 21 529 464 kappaletta. Vuonna 1972 Kupla pääsi Guinnessin Ennätysten kirjaan maailman myydyimpänä henkilöautona, jolloin se ohitti Fordin T-mallin.

Tiesitkö, että Kuplavolkkareita valmistettiin kokeiluluontoisesti myös Suomessa, Heinolassa, jossa 60–70-luvun taitteessa rakennettiin 48 kappaleen koe-erä? Kuplan virallinen maahantuonti Suomeen päättyi vuonna 1975. Autoa tuotiin maahamme vuosina 1950–87 kaikkiaan 127 074 kappaletta. Huippuvuosi oli 1965, jolloin niitä tuli yli 17 000. Viimeinen alku­peräinen Kupla rullasi ulos Meksikon Pueblan tehtaalta heinäkuussa 2003.