Yhden merkin mies
Tamperelainen Jarmo Säröaho on osoittanut huomattavaa pitkäjänteisyyttä ammatissaan. Nyt eläkkeelle jäävä mies on työskennellyt vain Volkswagenin palveluksessa koko työuransa.
Teksti: Timo Suomala | Kuvat: Jyrki Luukkonen | Lokakuu 2019
– Se oli maanantai 4. kesäkuuta vuonna 1973. Ammattikoulu oli loppusuoralla ja opettajamme lähetti minut sekä toisen kaverin Volkswagenin Lakalaivan toimipisteeseen työnhakuun, Jarmo Säröaho muistelee uransa alkua.
Poikien tapaama korjaamopäällikkö lupasi palata asiaan päätettyään, kumpi saa työpaikan.
– Jonkin aikaa odottelin ja ihmettelin, kun ei kuulunut mitään. Koulukin uhkasi jo loppua, joten lähdin käymään paikan päällä. Korjaamopäällikkö kauhistui unohdustaan, mutta totesi samaan hengenvetoon, että tule sinä töihin. Aktiivisuuteni palkittiin, ja jäin sille tielle, kertoo juuri eläkepäiviään aloitteleva Säröaho.
Miten Volkswagen-tekniikka on kehittynyt työvuosiesi varrella?
– Kun aloitin työurani, oli aika jo hurauttanut Volkswagen Kuplan moottorien tekniikasta ohi. Vuosina 1973 ja 1974 esitellyt uunituoreet Volkswagen Passat ja Golf olivat merkittäviä harppauksia eteenpäin. Niiden vesijäähdytteiset moottorit olivat selvästi nykyaikaisempia. Vuoden 1977 1,5-litrainen dieselmoottori näyttäytyi silloin mullistavana. Nämä kehitysaskeleet loivat perustan omalle Volkswagen-kiinnostukselleni.
Säröahon työvuosien aikana tekniikka on jatkanut kehittymistään ja Volkswagenin mallisto on laajentunut huimasti.
– Nelivedon tuleminen ja yleistyminen oli kova juttu 80-luvulla. Nyt Volkswagen on mukana täyssähköautojen valmistuksessa. On ollut hienoa nähdä näitä isoja muutoksia.
Kehitys on näkynyt myös Säröahon työssä varaosamyyjänä. Varaosaluettelot olivat pitkään saksankielisillä mikrofilmeillä.
– Vaikka internetiä pidetään tänä päivänä itsestäänselvyytenä, on se vielä suhteellisen tuore asia. Sen myötä osien luettelointi-, haku- ja selvitystyö on nopeutunut huomattavasti.
Mitä pitkältä työuraltasi on jäänyt erityisesti mieleen?
– Varaosamyyjänä olin asiakaspalvelun eturintamassa. Vuosiin mahtuu tietysti kaikenlaisia kokemuksia, mutta olen aina pyrkinyt palvelemaan parhaalla mahdollisella tavalla. Päällimmäisenä on jäänyt mieleen sekä työnantajalta että asiakkailta vuosien aikana saamani hyvä palaute.
Pitkä ura yhden työnantajan ja merkin palveluksessa on tuntunut hyvältä, mutta pidän tätä yhteissaavutuksenamme. En olisi viihtynyt näin pitkään, jos työpaikka ei olisi ollut niin mukava. Olen aina lähtenyt mielelläni töihin.
Miltä hyvin ansaitulle eläkkeelle jääminen tuntuu?
– Mukavalta, ei tätä voi kokea kuin kerran elämässään. Mitään radikaalia tulevaisuuden suunnitelmaa minulla ei ole. Pihlajaveden mökillä riittää puuhaa, ja siellä aion viihtyä entistä enemmän. Mutta kyllä juhlakahvitukset kuuluvat asiaan.
Entä millä autolla matkasi taittuu jatkossa?
– Tietysti Volkswagenilla, luotan siihen. Heitin töissä vitsillä, että eläkkeellä ostan toisen merkkisen auton. Sain entisiltä työkavereilta toisen merkin lippiksenkin, ihan varmuuden vuoksi. Mutta ei se minun päähäni sovi. Olen yhden merkin mies. Vaimo kyllä käyttää sitä lippistä mökillä. Ei se hukkaan mene, Säröaho nauraa.
Volkswagen Suomi toivottaa Jarmolle leppoisia eläkepäiviä.
